Harmituksia

Viime aikoina on toisinaan turhauttanut ja harmittanut. Stressi on kasaantunut aika suureksi, sillä muuton myötä on liikaa ajateltavaa.

Harmitusta ja turhautumista ovat aiheuttaneet muunmuassa seuraavat asiat:

  • Blogiarvontavoittaja ei jättänyt minkäänlaisia yhteystietoja, eikä siis tiedä, että on voittanut. -> En pääse postittamaan voittoa.
  • Työt päättyvät ja olo tuntuu petturimaiselta, kun lähden kesken sopimuskauden ja jätän muut enemmän ja vähemmän pulaan.
  • Muutto on rapian viikon kuluttua, eivätkä kaikki huonekalut tule mahtumaan yhteen kuormaan.
  • Aikaa ei tunnu riittävän kenellekään ja ne hetket, kun aikaa olisi, lojun sohvalla mässäilemässä.
  • Asiat, joita piti tehdä syksyllä, jäävät tekemättä.
  • Opiskeluista puuttuu vielä kolme esseetä, jotka eivät mitenkään valmistu ennen muuttoa.
  • Kani pissi uuden auton etupenkille ensimmäisellä ajoreissulla kuljetuskopan raosta kaikista pyyheviritelmistä huolimatta.
  • Ajattelin syödä tällä viikolla kevyemmin ja tein salaattia. Se maistui ihan p*skalta ja heitin sen roskiin. Ei rosepippureita fetajuustoliemeen kiitos!
  • Työkkäri painaa päälle kuin yleinen syyttäjä. Samoin kaikenlaiset sähköfirmat, lehtimyyjät, elisateliadna-kaupustelijat.
  • Elisan kaupustelijan kanssa sovittu tilaus oli kadonnut taivaan tuuliin, eikä sitä nettiä nyt sitten todellakaan tullut uuteen kotiin.
  • Koko viikon auton takapenkki ja kontti ovat olleet talvirenkaiden vallassa. Huomisesta alkaen kesärenkaat odottavat milloin pääsevät rysähtämään kuljettajan niskaan.
  • Olen varma, että unohdamme muuttaa joko häkkivaraston, fillarin tai parvekekalusteet.
  • Pelkään, että vatsakipujen syynä ovat taas divertikkelit ja niiden tulehtuminen.

IMG_20171022_121748_077

Ei meinannut hymy oikein irrota enää.

Turhautumista ja sekoilua

Nämä viikot ennen työn loppumista ja muuttoa ovat aivan uskomattoman kuormittavia henkisesti. Tuntuu, että on ihan kamalasti kaikkea tehtävää, jota ei kuitenkaan voi tehdä aivan vielä. Mies muutti jo työnsä perässä Varsinais-Suomeen ja painaa pitkää päivää uudessa firmassa. Oma viikonloppuni on kulunut lojuessa sohvalla ja nukuessa aivan liian pitkiä päiväunia vain aikaa tappaakseni.

Olen kokkaillut jääkaapista ja kuiva-ainekaapista löytyvistä jämistä erikoisia safkoja, jotka lähes poikkeuksetta ovat lentäneet roskiin. Ajattelen, että nyt täytyy syödä muuton tieltä kaikki epämääräinen pois kaapeista. Kuten lahjaksi saadut suolakurkut ja hillo.

Olen jonkinlaisessa ”maanis-depressiivisessä tilassa”, välillä raivokkaasti siivoten ja pakaten, ja välillä apatiaan vaipuen. Kani raapii lattioita kuin viimeistä päivää ja hamsteri puree juomapulloaan niin, että rouske kuuluu. Olemme koko pesue siis täydessä kaaoksessa.

Onneksi huomenna on työpäivä!

2017-08-28 09.28.06

Työt päättyvät

Tänään se sitten varmistui. Työni Tampereella päättyy 31.10.

Tätähän tässä on haluttu, surkuteltu omaa huonoa työuraa jo vuosia. Mietitty, että kun vain pääsisi parempiin töihin, saisi isompaa palkkaa, tekisi mielekkäämpää työtä. On ärsyynnytty lapsista ja johtoportaan tempauksista, on valvottu unettomia öitä työjuttuja stressaten. On syöty satoja huonoja eväitä, kirottu jäätävää tuulta tai pakkasta. Jännätty lähteekö auto käyntiin, ehtiikö töihin.

Silti mielen valtaa riemun lisäksi haikeus.

 

 

Tässäkö tää oli?

2017-08-29 07.50.54

Muuttokuvioita

Oma esittelytekstini on siinä mielessä aikaansa edellä, että emme ole miehen kanssa vielä muuttaneet Turkuun. Muutto tapahtuu kyllä miehen osalta ensi kuun alussa ja minun osaltani sitten, kun nykyiseen työpaikkaani saadaan hankittua uusi työntekijä tilalleni. Tänään allekirjoitettiin uuden asunnon vuokrasoppari, joten edistystä kyllä tapahtuu, vaikkei ollenkaan niin nopeasti kuin haluaisin.

Meidät vie Turkuun miehen uusi työ. Alkukesästä tutustumani mies tuli jäädäkseen, otti loparit työstään ja muutti perässäni pirkanmaalle. Nyt kun miehelle tarjoutui mahdollisuus päästä tekemään unelmiensa työtä, olen valmis jättämään oman työni ja muuttamaan puolestaan hänen mukanaan uuteen kaupunkiin.

Päätös oli oikeastaan helppo, vaikka omalla tavallani olen jo kotiutunut pirkanmaalle, jossa on tullut asusteltua vuoden 2011 joulukuusta asti. Hyviä ystäviä jää taas jälkeen, niin kuin jäi aikoinaan muuttaessani synnyinkaupungistani opiskelukaupunkiin ja opiskelukaupungista pirkanmaalle. Somen kautta on helppo pitää yhteyttä ja uusi koti mahdollistaa myös kyläilyt.

Nykyinen työni on sellainen, etten oikein koe olevani omalla alallani. Turkuun muutto antaa mahdollisuuden kokeilla jotakin uutta joko työn tai opiskelun muodossa. Vaaka alkaa kallistua siihen suuntaan, että opiskelen itselleni täysin uuden ammatin, mutta aika näyttää.

Kaikenkaikkiaan vaikka muuttaminen on aina enemmän tai vähemmän aikaavievää ja hermoja raastavaa, on silti kiva päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä. Turku kaupunkina tarjoaa varmasti meille kaiken sen, mitä tarvitsemme, enkä malta odottaa tunnelmallisia iltoja uudessa kodissa tai Aurajoen rannalla.

Blogisiirron taustoja

Ei ollut aivan sattumaa, että blogini siirtyi tänne WordPressiin. Edellisellä blogialustallani Lilyssä aloitettiin uusi mainoskokeilu, jonka lopputulos oli se, että mainokset sijoitettiin ei niin kovin sujuvasti suoraan bloggaajan tekstin keskelle.

Taistelin muiden bloggaajien joukossa jo vuosi sitten tällaista uudistusta vastaan ja silloin tämä pystyttiin estämään. Nyt mainokset kuitenkin ovat tulleet jäädäkseen ja minun oli aika vaihtaa maisemaa.

Ymmärrän toki, että ilman mainostuloja Lilyllä ei ole tulevaisuutta. Lilyn tulisi kuitenkin ymmärtää, ettei ilman meitä bloggaajia ole tarpeeksi kiinnostavaa sisältöä, jonka puitteissa mainostaa. Bloggaajien kadotessa, katoavat myös lukijat.

Ärsytyskynnystä nosti bloggaajien keskuudessa myös se, etteivät nämä mainosuudistukset koskeneet Lilyn sopimusbloggaajia. Mainokset, joita emme saaneet itse valita, pilasivat siis surimmaksi osaksi meidän pienten harrasteblogin pitäjien tekstejä.

Monet äänestivät jaloillaan, niin myös minä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA