Tunnelmia muuton jälkeen

Huh, nyt se on sitten vihdoin tehty. Tuo painajaisia jo viikkoja aiheuttanut muutto! Uusi koti on vielä kovin sekainen, eikä ole päästy laittamaan kaikkia huonekaluja paikoilleen, mutta kyllä suurin urakka on nyt takana.

Muutto suoritettiin viikonlopun aikana, miehen kanssa kahdestaan. Tavarat olivat painavia, hankalan muotoisia ja inhottavia kantaa. Niin vain jotenkin saatiin tavarat liikkumaan paikasta toiseen.

Suurena apuna oli Aurarentistä vuokrattu paku, joka urhoollisesti kuljetti meitä pirkanmaan ja varsinais-suomen väliä. Vaikka osa tavaroista on edelleen vanhalla kämpällä, kuten unohtamamme grilli ja mikro, on olo suhteellisen helpottunut. Pieniä takaiskuja koimme, kun vuodesta 2008 palvellut hylly tuli tiensä päähän ja pakatessamme kuormaa vartioimatta ollut kani ehti purra television virtajohdon poikki. Uuden kodin 75,5 neliötä tuntuvat tällä hetkellä lähes yhtä tilavilta kuin vanhan kodin 49 neliötä, mutta kyllä niitä kulkuväyliä tässä pikkuhiljaa alkaa muodostua.

Ikeasta on tulossa uusi neljän henkilön kulmasohva ja vanhan hyllyn tilalle vähän vastaavanlainen, johon saadaan taas tavaroita laitettua. Nukuttuamme muuton keskellä Hyytelöksi ristimällämme ilmapatjalla, tuntuu oma sänky nyt taivaallisen hyvältä. Pyykki- ja astianpesukone rallattavat päivät pitkät, kun muuton keskellä pyörineet astiat ja likapyykit saadaan viimein pestyä.

Lemmiki ovat kotiutuneet hyvin, kanin pientä ripulointia lukuunottamatta, ja aurinko paistaa. Mikäs tässä on ollessa valmiissa maailmassa.

Arvontavoittaja hukassa

En ole saanut arvontavoittajalta ElliV:ltä sähköpostia, eikä minulla ole hänen yhteystietojaan. Epäilen, ettei hän seuraa postauksiani, eikä siksi ole huomannut, että häntä kaipailen.

Voittajalla on aikaa ilmoittautua tämän viikon loppuun asti. Ensi maanantaina arvon uuden voittajan, mikäli siihen mennessä en ole ElliV:stä kuullut. Toivotaan parasta.

Typerät hakemukset ja selvityspyynnöt

Lietsoin itseni eilen sopivaan fiilikseen lukemalla Suttastiinan blogikirjoituksen siitä, kuinka työttömänä joutuu näkemään välillä suhteettoman suuren vaivan työnhaussa, etenkin kun rekrysivustot ja selain- sekä järjestelmäpohjaiset hakemukset yleistyvät. Oma työttömyyteni alkoi tänään ja vaikken vielä olekaan uhrannut ajatuksia työnhaulle, satunnaista mol:n selailua lukuunottamatta, olen jo etukäteen aivan kypsä koko touhuun.

Ymmärrän, että työnhakijana minun on nähtävä vaivaa; päivitettävä CV, muotoiltava sopivanlainen hakemus ja oltava motivoitunut ja niin helvetin kiinnostunut jokaisesta mahdollisuudesta työllistyä. Se mikä ketuttaa on juurikin tuo Suttastiinankin mainitsema valmis rekrypohja, jossa kysellään sivu toisensa perään elämänvaiheistani, aiemmista töistäni ja soveltuvuudestani.

Eniten rassaa tarkkojen päivämäärien kysely (Milloin aloitit työn?) Muistan toki viimeisimmät työni, mutta lukuisia pätkätöitä tehneenä on välillä sangen hankala muistaa tarkkoja päivämääriä lähes vuosikymmenen takaa. Lisäksi pätkätöiden luettelointi on pakko tehdä yksi kerrallaan, koska valmis rekrypohja ei jousta, enkä voi niputtaa esimerkiksi samalle firmalle tehtyjä keikkahommia välttämättä ollenkaan.

Toinen tänään nyppinyt selontekopyyntö tuli henkivakuutusyhtiöstä. Hain jokin aika sitten autolainaa ja halusin siihen lainan takaisinmaksuturvan. Tämän turvan saaminen edellytti terveyskyselyn täyttämistä, jolla selvitettiin, etten ole heti heittämässä lusikkaa nurkkaan. Tänään sain hylkäystiedotteen ja selvityspyynnön, jossa vaadittiin minua selventämään tarkemmin paniikkihäiriöni ja suolistovaivojeni (IBS) tietoja. Selvityspyynnössä oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, missä sairauteni on diagnosoitu, milloin ja kenen toimesta.

Dianooseja tukevia lausuntoja olen saanut viidestä eri kaupungista/kunnasta. Olen asioinut työterveydessä (ainakin neljässä), terveyskeskuksissa, yliopistollisessa sairaalassa sekä yksityisillä tahoilla. Omakanta-palvelussa tietoni ovat väärin, joten sieltä en saa asiaan selvyyttä, eikä omakanta edes ulotu niin kauas menneisyyteen, kun mitä tässä vaadittaisiin. Voitte vain kuvitella kuinka pyörittelin silmiäni siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt nimetä hoitavia lääkäreitä…

Ymmärtäisin, jos sairauteni olisivat hengenvaarallisia. Jos olisin listannut terveysselvitykseen esimerkiksi pahanlaatuisen kasvaimen, olisi ymmärrettävää, että vakuutuksen myöntäjä olisi kiinnostunut tietämään asiasta tarkemmin. Saattaisin hyväksyä tällaisen piinaamisen myös mikäli lainani summa olisi suuri. Nyt tämä tuntuu ajan haaskaukselta ja pelkään, etteivät ulkomuistista kaivetut paikat ja henkilöt riitä selvitykseksi. Lähiviikot näyttävät kuinka sen suhteen käy.